Itämeren yksi vakavimmista ympäristöongelmista on rehevöityminen. Rehevöityminen johtuu meren liian suuresta fosfori- ja typpikuormituksesta. Vaikka merta rehevöittävät ravinnepäästöt ovat viime aikoina vähentyneet, rehevöitymisen näkyvät merkit, kuten sinileväkukinnot, veden sameneminen, rantojen limoittuminen sekä pohja-alueiden hapettomuus vaivaavat Itämerta edelleen. Ilmastomuutoksen vaikutukset kiihdyttävät Itämeren rehevöitymistä entisestään https://johnnurmisensaatio.fi/itameren-suojelu/ .
Meille Auroralaisille meri ja meren hyvinvointi on tärkeää. Vuoden 2019 Espoon toimipisteen hyväntekeväisyyskohteeksi valitsimme John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen. Jaoimme lahjoitettavan summan henkilökuntamme kesken, jotta jokainen voi valita itse oman tukikohdepoijunsa paikasta joka on lähimpänä sydäntä https://www.puhdasmeri.fi/info/poiju/ . Rahalahjoituksen lisäksi halusimme myös itse tehdä jotain konkreettista asian eteen joten lähdimme keräämään roskia Espoon rantaraitilta.
Tuumasta toimeen! Seitsemän hengen toimistostamme viiden hengen tehotiimi suuntasi reippain mielin perjantaiaamuna 27.9.2019 kohti Haukilahden rantaa. Käsineet käteen, roskapussit mukaan, hymy huulille ja menoksi.
Pikkuhiljaa jätesäkit alkoivat täyttymään. Kahden tunnin aikana matkalta löytyi pulloja, rikkinäistä lasia, lasi- ja muovipulloja, styroksia, muovia, metallia, aurinkolasit, siimaa vieheineen, kakun kynttilöitä, käsittämätön määrä tupakantumppeja ja paljon muuta roskaa. Talkoot olivat onnistuneet, mutta parempi olisi ollut jos jätesäkit olisivat ammottaneet tyhjyyttään eivätkä roskat päätyneet luontoon ja mereen vaan roskakoreihin joita löytyy rantaraitilta tasaisin väliajoin.
Tukikohdepoijumme perusteluineen
Ruoholahden kanava: Lähellä kotia ja matkan varrella aina kun lähtee kotoa. Muistuttaa että vesistä tulee pitää hyvää huolta!
Nuottalahden uimaranta/Nuottalahti: Espoon rantaraitin varrella sijaitseva pieni idyllinen ranta-alue. Lenkkeilen tästä ohi usein ja joskus helteellä pulahdan uimaan.
Lauttasaari, Tiirasaaren laituri: Kodin läheisyydessä oleva pieni hiekkaranta missä tulee pulahdettua uimaan ilta-auringon aikana.
Bruksfjärden, Kemiönsaari: Yli 300-vuotinen historia ruukkitoiminnasta saariston keskellä. Luonto pysynyt ajan saatossa kauniina, mutta (muovi) roskat meressä ovat viime vuosina silminnähden lisääntyneet vaikka teollista toimintaa ei enää ole. Nyt roskia keräillään lasten kanssa pois rannoilta. Pidetään huoli jätteistämme, jotta lapsillemme jää hyvät muistot luontomme kauneudesta. Nämä muistot voivat edesauttaa jopa paluumuuttoa ulkomailta kuten minulle tapahtui ulkomaan opiskelujen jälkeen.
Pikku Huopalahti/Haaganpuro: Asun lähellä Haaganpuroa, joka laskee Pikku Huopalahteen. Haaganpuro on urbaani taimenpuro, jota seuraillen pääsee keskuspuiston siimeksiin. Toivon että alue säilyttää puhtaat vesistönsä myös tulevaisuudessa ja näin tarjoaa jatkossakin hienoja ulkoilumaastoja helsinkiläisille.
Laajalahden luonnonsuojelualue: Jo ala-koulussa käytiin vierailemassa kauniissa luonnon maisemissa. Pidetään luonnosta huolta niin seuraavat sukupolvet pääsevät nauttimaan sen kauneudesta.
Otaniemen edusta: Ainoa rannikkoseutu, mikä tulee helposti helsingistä mieleen. Muutama hyvä reissu tullu sinne suuntaan tehtyä.
Tiesitkö
Yleisin muoviroska kaikilla maailman merillä on tupakantumppi, myös Itämerellä ja Suomessa. Tupakantumpin hajoaminen vie viisi vuotta. Esimerkiksi muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/ .
Lea Aaltonen, Aurora Group Kirjanpitäjä
